HS poliittisesti korrektina, 2

”Baltimore on rottia kuhiseva sekasotku", tokaisi presidentti Trump pari päivää sitten, hermostuttuaan baltimorelaisen kongressimiehen Elijah Cummingsin kritiikkiin siirtolaisten oloista Yhdysvaltain etelärajalla. Käynnistyi globaali kohu, jonka tarkoituksena oli taas kerran vahvistaa kuvaa rasistisesta presidentistä.

Tapahtuma noudattaa joka kerta kutakuinkin samaa kaavaa. Trump ensin sanoo jotain, joka jollakin perusteella tuomitaan rasistiseksi. Seuraavaksi demokraatti-poliitikot antavat lausuntoja medialle ja tuomitsevat presidentin rasismista. Tällä kerralla aloitteen otti puhemies Pelosi, jonka mukaan Trumpin puhe Baltimoresta oli rasismia, koska "Baltimoren väestöstä yli 60 prosenttia on afroamerikkalaisia." Pelosin rinnalle asettui muita demokraattisia poliitikkoja lausuntoineen. Kaikki paheksuivat presidenttiä.

Sen jälkeen media toistelee lausuntoja, haastattelee lisää politiikkoja. Ja jos tapaavat presidentin jossakin, pyytävät häntä kommentoimaan kommentointia.

Tässä vaiheessa asia alkaakin olla jo niin iso uutinen, että ”luotettava media” höristelee korviaan kaikkialla maailmassa. Suomessa otsikoidaan viileästi ”presidentti Trump on saanut niskaansa rasismisyytöksiä”. Ajatusta on toisteltu niin kauan ja usein, että keskiverto lukija on ehdollistettu ahdistumaan heti, kun otsikossa lukee Trump.

Puhemies Pelosin 60 % raja herättää kuitenkin kysymyksiä. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Saako kaupunkeja arvostella vain, jos on samanvärinen asukkaiden enemmistön kanssa?

J a mitähän puhemies Pelosi itse ajattelee Baltimoresta. Ilmeisesti ainakin sen, että hänellä latinana ei ole oikeutta olla asiasta mitään mieltä. Mikä onkin Pelosin kannalta hyvä.

Sillä jos hän joutuisi tunnustamaan presidentin olevan oikeassa, hän samalla joutuisi tunnustamaan ilmiön, josta Trump puhui koko vaalikampanjan ajan. 

Nimittäin niistä romahduspisteessä olevista suurkaupungeista, joissa demokraatit ovat olleet vallassa viimeiset sata vuotta. Kaupungeista, joiden asukkaille tulevaisuudella ei näytä olevan mitään hyvää annettavana. Sellaiset kaupungit täyttyvät köyhistä, toivottomista ihmisistä. Aloitekykyiset äänestivät jo jaloillaan, lähtivät pois. Jäljelle jääneillä ei ole vaihtoehtoja. Siksi Trump kampanjassaan kyseli mustilta, mitä teillä on hävittävänä?             

                              

Uudessa tviitissään Trump kysyy:

Suomalaisesta näkökulmasta voi olla kiinnostavaa vertailla esimerkiksi henkirikosten määrällä Helsinkiä ja Baltimorea. Helsinkihän on melkein yhtä suuri kaupunki kuin Baltimore, jonka väkiluku on vain noin 30 000 asukasta suurempi.

Henkirikoksia Helsingissä tapahtui vuosina 2000 – 2015 yhteensä 147 kappaletta. Samalla aikavälillä Baltimoressa henkirikoksia tehtiin 3 779 kappaletta.

Pelosin mukaan Baltimorea ei saa sanoa rottia kuhisevaksi sekasotkuksi, koska kaupungin väkiluvusta on mustia jotain 60 prosenttia. Sekasotkusta puhuminen vihjaa Pelosin mukaan, että se on jotenkin asukkaiden eli mustan enemmistön vika tai ominaisuus.

Trump ei tietysti väitä kaupungin ongelmien johtuvan ihonväristä. Hän ei ole koskaan väittänyt, että mustat eivät osaisi hoitaa asioitaan. Sen sijaan hän sanoo, että demokraatit eivät osaa hoitaa asioita suurkaupungeissa. Hän kysyykin suoraan poliitikoilta mihin rahat on käytetty. 

Mutta ei Pelosikaan aina ole vetänyt hernettä nenään Baltimoren arvostelemisesta. Vuonna 2015 Bernie Sanders oli kaupungissa ja lateli suunnilleen vastaavaa tekstiä kuin Trump nyt. Hän muun muassa ilmoitti, että kaupunki näyttääkin kuin joku kolmannen maailman kaupunki. Ja Baltimoren köyhyys, hän sanoi, tuo mieleen Pohjois-Koreaan. 

Mustien osuudessa ei Sandersin lausuntojen jälkeen ole tapahtunut muutosta. Mutta ei häntä siitä huolimatta kukaan rasismista syyttänyt. Media tuntee vastuunsa!