Lesbo, joka saatiin hiljaiseksi

Yksi kaikkien aikojen parhaista, tennistähti Marttina Navratilova nostatti pienen kohun tviittaamalla käsityksensä transgender-urheilusta. Marttina kirjoitti ns. transnaisten kilpailemisesta naisten kilpailuissa:   ”Tämä ei selvästikään voi olla oikein. Ei itseään voi vain julistaa naiseksi ja alkaa sen jälkeen urheilla naisia vastaan. Tässä tarvitaan jotain kriteereitä eivätkä kilpaileminen naisena ja penis niitä täytä…”

MTVn toimittaja Ivan Puopolo kirjoitti hiljattain blogissaan asiaa sivuten: ”Useimmat urheilulajit on jaettu miesten ja naisten sarjoihin, joten yksilöiden väliselle vaihtelulle on asetettu rajoja. Samoin on esimerkiksi painoluokkia ja muita tasoitusjärjestelmiä. Niiden avulla kilpailusta tulee ”reilumpaa”, mutta samalla se tarkoittaa geneettisen vaihtelun tasaamista.”

Navratilova siis selvästikin näki, että tasoitusjärjestelmien taustalla oleva geneettinen etu ei katoa korjausleikkauksella. Ja kun ei katoa, kilpaileminen luomunaisten sarjoissa ei ole oikeudenmukaista. Tämän itsestäänselvyyden esittäminen sai kiukkuisen vastaanoton. Trangender-yhteisö syytteli tennismestaria kiusaajaksi ja rikolliseksi.

Navratilovan ulostulo oli tietenkin järkytys LGBT –oikeuksien puolustelijoille, koska Navratilova oli avoimesti lesbo jo kauan ennen kuin siitä tuli muodikasta. Somessa noussut raivo sai silti hänetkin perääntymään, vieläpä pyytämään anteeksi.

Navratilovan reagointi asiassa oli ymmärrettävä, vaikka sekin herätti vastalauseita. Hän on omat taistelunsa käynyt. Mutta luomunaisten sopeutuminen kilpaamaan transnaisten kanssa vaatii enemmän kuin silmien sulkemisen. Pelkän närkästyksen lisäksi pelissä on oikeudenmukaisuus, kunnia ja raha. Protesteja on jo nähty ja lisää tulee.

Sen sijaa transmiehet eivät sekoittane urheilumaailmaa jatkossakaan.

Jotain rajaa

Intian Valtamerellä Bengalin lahdella sijaitsee noin 70 km²:n laajuinen Pohjois-Sentinelin saari. Saarella asuu metsästäjä-keräilijä –kulttuuria edustava täysin eristyksissä elävä sentinelien heimo. Sen jäseniä on väestönlaskennan mukaan 39, mutta todellisuudessa heitä lienee muutama sata. Laskemissa on haasteensa, koska heimo ei päästä ketään saarelleen.
Vuonna 2006 kaksi humalaista intialaiskalastajaa saivat päähänpiston rantautua saarelle. Se oli paha virhe ja miehet surmattiin saman tien.

Vuonna 2004 tsunamin jälkeen viranomaiset yrittivät selvittää, kuinka sentinellit olivat selvinneet luonnonmullistuksesta. Saarelaiset ampuivat palavilla nuolilla tarkkailulennolla ollutta helikopteria.
Viranomaisten mukaan heimo on asunut eristyksessä melkein 60 000 vuotta. Sillä ei ole immuniteettia tavallisiin tauteihin kuten influenssaan ja tuhkarokkoon. Niinpä Intian hallitus on kieltänyt vierailut saarella. Heimo on tehnyt saman päätöksen tuhansia vuosia sitten.
John Chau niminen 27-vuotias amerikkalainen lähetyssaarnaajaksi mainittu seikkailija oli varmasti perillä edellä kerrotuista asioista. Silti paikallinen poliisi kertoi, että hän oli vieraillut saarella 4-5 kertaa aikaisemminkin. Jonkinlaista lääketieteellistä koulutuksesta huolimatta hän oli uudelleen valmis vaarantamaan heimon olemassaolon.  
Chau oli maksanut intialaisille kalastajille päästäkseen saaren lähistölle. Perillä hän hyppäsi mukanaan olleeseen kajakkiin ja meloi saarelle, jossa kohtasi useita paikallisia ja antoi näille lahjoja, muun muassa jalkapallon. Kohta häntä kuitenkin alettiin ampua jousilla jolloin mies hädin tuskin pääsi pakenemaan veteen ja uimaan takaisin kalastajien luo.
Välikohtaus ei lannistanut Chauta vaan seuraavana päivänä hän palasi takaisin saarelle.  Myöhemmin samana päivänä kalastajat näkivät alkuasukkaiden vetävän hänen ruumistaan köydellä pitkin hiekkarantaa.

Viides tai kuudes vierailu saarella koitui John Chaun kohtaloksi. Hän kuoli alkuasukkaiden nuolista viime maanantaina. Sen sijaan vierailun vaikutus sentineleihin nähdään vasta lähiviikkoina tai -kuukausina.

Moustafan ihmiskoe ja YLE

Suomen ensimmäisen terrori-iskun vuosipäivänä kuluvan kuun 18. päivä Moustafa Daly päätti kokeeksi härnätä natseja. Hän oli tutustumassa maahamme ulkoministeriön kutsuman toimittajajoukon osana. Tapauksesta kerrotaan Ylen verkkosivuilla uutisessa, jonka otsikkona on:  ” Ulkoministeriö toi egyptiläisen toimittajan tutustumaan Suomeen – Uusnatsit hyökkäsivät kimppuun”.

Uutisessa annetaan ymmärtää, että vieras oli pahaa aavistamatta törmännyt mielenosoitukseen: ”… Juhana Tuunanen ulkoministeriöstä kertoo, ettei Dalya ollut etukäteen varoitettu kaupungissa järjestettävästä uusnatsien mielenosoituksesta.”

Moustafa itse kertoo blogissaan samasta tapahtumasta oman ja kokonaan erilaisen kuvauksensa. Sen mukaan hän oli törmännyt sattumalta pienessä viinissä natsien mielenosoitukseen, jollaisen järjestämisestä oli jo ennalta kuullut. Kun hän nyt sattumoisin oli paikalla, hän päätti tehdä pienen testin ja katsoa, miten uusnatsit reagoivat häneen.

” Driven by my journalistic curiosity, and burning intrigue to see how the protestors (read: fascists) would react to my brown skin, I rushed over to the cathedral square where the protest was taking place, and there they were looking like a militia waiting for the attack order.”

Bloginsa mukaan Moustafa oli pörrännyt natsimielenosoittajien joukossa tunnin verran välittämättä vihamielisistä katseista ja kuvannut ja videoinut lähietäisyydeltä osallistujia.

” Towards the end of the protest, as I was pulling out my camera again to film them up close, two of them suddenly attacked. Taken aback and startled, I quickly took a few steps back while raising my press card as one of them kept screaming at me GO AWAY.”

Tämän jälkeen Moustafa poistui paikalta ja YLEn mukaan siis uusnatsit olivat hyökänneet hänen kimppuunsa. Moustafa itse kuvaa tapahtumaa bloginsa otsikossa: ” Almost Being Attacked at a Neo-Nazi Rally”.

Selvästi tuo GO AWAY on väkevää vihapuhetta. Mustafa toteaakin, että ”jotkut ihmiset vihaavat Suomessa muslimeja, ja siksi kokevat oikeudekseen ajaa heidät pois”.

Suomen ensimmäisen islamistisen terrori-iskun vuosipäivänä Moustafa olisi voinut toimia tahdikkaammin. Varsinkaan muslimina hänen ei olisi kuulunut häiritä tilaisuutta, jossa muistettiin islamismin uhreja. Eikä sillä tavalla olla kääntämässä huomiota muistopäivän sisällöstä.