Viime aikoina olen useassa yhteydessä törmännyt viittauksiin
Uuninpankkopoika Saku Timosen kirjoituksiin palkattomasta työstä. Eilen 15.3. hän
näyttää palanneen aiheeseen blogissaan otsikolla Puuttuva vaaliteema. Hänen
huomionsa keskipisteessä ovat erityisesti kuntouttavassa työtoiminnassa olevat,
mutta samoin hän paheksuu kaikenlaista palkattomasti teetettävää työtä: ”Yhteistä näille kaikille on, että työstä ei
makseta palkkaa. Opintoihin kuuluvasta työharjoittelusta ei makseta mitään, ja
työttömät tekevät työtä työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä
kulukorvauksella.”
En ole ihan varma, miksi Timonen asiaa paheksuu. Onko hän
huolissaan työttömien ahdingosta? Vai onko asialla toveri, jota harmittaa hallituksen
saavutukset työllistämisessä? Ainakin hän korostaa, että ”…palkatonta työtä
tekee joka vuosi lähes puoli miljoonaa ihmistä. Sitä tehdään monella nimellä. On työkokeilua,
työharjoittelua, työnäytettä ja kuntouttavaa työtoimintaa. Opiskelijat tekevät
opintoihin liittyvää harjoittelua palkatta, yritykset järjestävät
rekrytointikoulutusta ja kunnat kuntouttavaa työtoimintaa…”
Itsekin olen asiaa paljon ajatellut. Muinoin työtehtäviini
kuului auttaa opiskelijoita löytämään työharjoittelupaikkoja – nykyään puhuttaisiin
työssäoppimispaikoista. Alussa ihmetytti, että monet yritykset eivät suostuneet
edes harkitsemaan ”ilmaisen työntekijän” ottamista harjoitteluun. Selittivät,
että harjoittelijan opastamisen vaatima aika maksaa yrityksen kannalta liikaa. Olipa
jossain vaiheessa tilanteita, että joihinkin terveydenhuollon ammatteihin
opiskelevien osalta oppilaitoksen oli maksettava esimerkiksi sairaalalle riihikuivaa
siitä hyvästä, että suostuivat ottamaan harjoittelijan.
Mutta puolen miljoonan palkatonta työtä tekevän joukko on
tosiaan iso. Niinpä Timosen mukaan eduskuntavaaleissa ehdokkailta ”kannattaisi
kysyä palkattomasta työstä”. ”Jos joku sanoo palkattoman työn olevan
työllistämistä, niin hän ei ymmärrä asiasta mitään”, jatkaa Timonen edelleen.
Timosen kirjoituksen perusteella ei käy ilmi, mitä asiasta varsinaisesti
pitäisi ymmärtää. Paitsi ehkä se, että kuntouttavan työn yhteydessä hänen
mielestään rikotaan lakia. Silti Timonenkaan tuskin väittäisi, että
kuntouttavan työn kategoria on keksitty sitä varten, että varta vasten päästäisiin
lakia rikkomaan. Mistä siis on kysymys?
Vastaamatta varsinaisesti herättämäänsä kysymykseen Timonen
ilmoittaa olevansa ”… niin vanhanaikainen, että mielestäni työstä pitää maksaa
TES:n mukaista palkkaa.” Ja hän jatkaa: ” Jos jostain työstä sitä ei kannata
maksaa, niin se työ joutaa jäädä tekemättä. Kysykää mitä eduskuntaan pyrkivät
ajattelevat asiasta…”
Tämä lopputulema on ällistyttävä. Vaatiiko Timonen
palkatonta työtä tekevien lähettämistä kotiin? Vai vaatiiko hän TES:n mukaisen
palkan maksamista kaikille, vaikka työ ei tuottaisi palkkaansa.
Me elämme kapitalismissa ja kapitalismi kyllä ratkaisisi
työttömyysongelman, jos sen annettaisiin se ratkaista. Mutta koska
yleisesti olemme sitä mieltä, että kapitalismia on säänneltävä, meillä on mm. TES-järjestelmä
estämässä kohtuuttoman matalina pidettyjen palkkojen maksamista. Sen hintana on
sitten työttömät, jotka eivät löydä työpaikkaa edes työvoimapulan aikana sen
vuoksi, että eivät pysty työpanoksellaan tuottamaan palkkansa arvoa.
Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä vaalikentillä
käyskentelevät kansanedustajaehdokkaat vastailevat, mikäli törmäävät Timosen
inspiroimiin kyselijöihin. Itse, jos olisin ehdokkaana, vaatisin ilman muuta
kaikille TES:n mukaisia palkkoja – vähintään. Vastaus olisi tavallaan ihan
järjetön. Mutta eipähän kukaan pääsisi sanomaan, ettei ehdokas ymmärrä asiasta
mitään.
