Sekavuusoireyhtymä

Muistatteko kaksi ja puoli vuotta sitten, kun Trump oli juuri valittu presidentiksi ja kynnelle kykenevät tahot tiesivät mitä tuleman piti. Suomalaiset oikeusoppineet Martin Scheinin ja Martti Koskenniemi tiesivät jopa, että vastavalittu presidentti tullaan erottamaan oikeuden päätöksellä ennen hänen ensimmäisen virkavuotensa päättymistä. Talousnobelisti Paul Krugman taas tiesi, että presidentin valinta romahduttaa maailman pörssikurssit lopullisesti. Siis lopullisesti. Ja aivan itsestään selvää oli kaikille, että Trumpin on täysin mahdotonta lunastaa demagogisia lupauksiaan työpaikkojen lisäämisestä. 

Tänään Rasmussen Reportissa Stephen Moore kertoo käyneensä San Franciscossa puhumassa hyvin varakkaiden sijoittajien tapaamisessa. Ihmiset kyselivät huolissaan, onko laskukausi jo tulossa. Moore kertoo vastanneensa, että ”vielä vuonna 2020 laskusuhdanne ei ole näköpiirissä. Ja jos Kiinan kanssa saadaan kauppasopimus, siinä tapauksessa talous lähtee jyrkkään nousuun”.

Kuulijakunnan reaktiot olivat hämmentäneet Moorea. Monet olivat kurtistaneet kulmiaan ja joku nainen yleisöstä oli alkanut huutaa: ”Minä haluan laskusuhdanteen. Muuten emme pääse eroon Trumpista”. Moore kertoi kysyneensä naiselta mahdollisimman sovittelevasti, tahtooko tämä siis miljoonien ihmisten menettävän työpaikkansa. Nainen oli pilkannut kysymystä. Moore sanoi ajatelleensa, että maanjäristysherkkyydestään tunnetusta San Franciscosta on tullut myös Trump-sekavuusoireyhtymän episentrumi.

Mooren kuvaaman naisen tai yleisön asenne ei liene mitenkään ainutlaatuinen Yhdysvalloissa. Suosittu koomikko Bill Maher esimerkiksi on useamman kerran ohjelmissaan toivonut talouden alamäkeä, koska se hänestä on ”ainoa toivo päästä Trumpista”. Hän on toistuvasti keskustellut vierailijoidensa kanssa keinoista, joiden avulla presidentti saataisiin vaihtoon. Muellerin raportin julkaisemisen jälkeen tunnelmat näyttävät hiipuneen epätoivoisiksi.

Rasmussen Reportissa uutisoitiin myös kyselystä, jossa yleisö vastasi suhtautumisestaan median luotettavuuteen. Kyselyn mukaan amerikkalaisista vain 32 % pitää tiedotusvälineiden poliittista uutisointia luotettavana. Yli puolet eli 54 % ei luota uutismediaan ja 14 % ei ota kantaa puoleen tai toiseen.

Kysymys tiedotusvälineiden luotettavuudesta on tullut ajankohtaiseksi Suomessakin. Olli Pusan blogi tänään oli valaiseva ja siitä ohessa vain yksi pieni huomio:

 ”Entä sitten Brasilian sademetsien palot? Todellisuudessa Amazoniassa ei pala metsät vaan kyse on maatalousmaan kulottamisesta. Se on tehtävä tähän aikaan vuodesta, koska pian sateet tekevät sen mahdottomaksi. Nasan raporttien mukaan palojen määrä on normaali ja alle 15 viime vuoden keskiarvon. Pientä vuosittaista vaihtelua toki on, tänä vuonna hieman enemmän kuin viime vuonna.”

On siis kysyttävä, miten median mielestä kulottaminen eroaa Bolsanaron Brasiliassa verrattuna Lulan Brasiliaan? Jokin erohan niissä on, sillä ei Lulan aikana otsikoissa puhuttu maailman palavista keuhkoista.

Sitä paitsi. Samanlaisia paloja kuin Brasiliassa on samoilla leveysasteilla myös Afrikassa ja Aasiassa. Ilmeisesti nämäkin ovat vaarattomia maapallon hapentuotannolle. Ainakin niin kauan kuin niissä ei valita johtajaksi ketään Trumpin kaveria.

Lontoo ei rauhoitu

Eilen uutisoitiin maailmalla arvovaltaisen Onward –ajatuspajan kyselytutkimusta. Sen mukaan Yhdistyneessä Kuningaskunnassa on käynnissä hämmästyttävä asenneilmapiirin muutos. Koko sodanjälkeisen ajan britit ovat vannoneet liberalismin nimeen, mutta nyt ylimmäksi arvoksi näyttää nousseen yhteenkuuluminen, yhteisöllisyys: vapauden sijasta korostetaan turvallisuutta. Autoritaarisuutta ei enää pelätä, sitä on alettu jopa toivoa. Näin on kaikissa ikäryhmissä.

Nuorten äänestäjien parissa autoritaarisuuden kutsu on voimakkainta. Äänestäjistä ikävälillä 25 – 34 –vuotta 36% kannattaa ajatusta sotilashallinnosta ja 66% yleensä vahvoja johtajia, ”joiden ei tarvitsisi vaivata päätään parlamentin takia”. Lisäksi 26% ikäluokan äänestäjistä katsoi, että demokratia on huono käytäntö johtaa maata.

Vanhemmat ikäpolvet ovat kuitenkin demokratian kannalla. Yli 75-vuotiaista vain 3% piti demokratiaa huonona järjestelmänä. Ikäluokassa 65-74 –vuotiaat vain joka kymmenes kannatti sotilasvaltaa. Vahvaa johtajaa tässä ikäluokassa kaipasi 48% vastaajista.

Boris Johnsonin kannalta tulokset ovat varmasti kiinnostavia. Nythän kiistellään siitä, voiko Johnson – joka on väläytellyt parlamentin sulkemistakin - jatkaa pääministerinä vaikka häviäisi alahuoneen luottamusäänestyksen.

Muita tutkimuksen tuloksia:

• 71% äänestäjistä uskoo, että kaupunkeihin muutto on huonontanut yhteiskuntaa
• 61% äänestäjistä uskoo, että teknologian kehitys on huonontanut sekä palkkoja että töitä
• 59% äänestäjistä uskoo, että maahanmuutolla on ollut negatiivinen vaikutus talouteen
• 2/3  äänestäjistä katsoo, yliopisto-opiskelijoiden määrän kasvulla  teknillisten alojen opiskelun kustannuksella on ollut huono asia yhteiskunnan kannalta

Will Tanner –Theresa Mayn entinen neuvonantaja, joka esitteli tutkimuksen tuloksia yhdessä lordi James O´Shaughnessyn kanssa – sanoi, että pääministerin täytyy ohjata puolue pois vapauden ”pakkomielteestä” ja suunnata kohti ”yhteenkuulumista”, jos haluaa enemmistön seuraavaan parlamenttiin.

https://www.ukonward.com/thepoliticsofbelonging/