MTVn toimittaja Ivan Puopolo kirjoitti hiljattain blogissaan
asiaa sivuten: ”Useimmat urheilulajit on jaettu miesten ja naisten sarjoihin,
joten yksilöiden väliselle vaihtelulle on asetettu rajoja. Samoin on
esimerkiksi painoluokkia ja muita tasoitusjärjestelmiä. Niiden avulla
kilpailusta tulee ”reilumpaa”, mutta samalla se tarkoittaa geneettisen
vaihtelun tasaamista.”
Navratilova siis selvästikin näki, että
tasoitusjärjestelmien taustalla oleva geneettinen etu ei katoa korjausleikkauksella.
Ja kun ei katoa, kilpaileminen luomunaisten sarjoissa ei ole oikeudenmukaista. Tämän
itsestäänselvyyden esittäminen sai kiukkuisen vastaanoton. Trangender-yhteisö syytteli
tennismestaria kiusaajaksi ja rikolliseksi.
Navratilovan ulostulo oli tietenkin järkytys LGBT –oikeuksien
puolustelijoille, koska Navratilova oli avoimesti lesbo jo kauan ennen kuin siitä
tuli muodikasta. Somessa noussut raivo sai silti hänetkin perääntymään, vieläpä
pyytämään anteeksi.
Navratilovan reagointi asiassa oli ymmärrettävä, vaikka
sekin herätti vastalauseita. Hän on omat taistelunsa käynyt. Mutta luomunaisten
sopeutuminen kilpaamaan transnaisten kanssa vaatii enemmän kuin silmien
sulkemisen. Pelkän närkästyksen lisäksi pelissä on oikeudenmukaisuus, kunnia ja
raha. Protesteja on jo nähty ja lisää tulee.
Sen sijaa transmiehet eivät sekoittane urheilumaailmaa
jatkossakaan.