3. tammikuuta 2019

Xi, Xu ja hyökkäyspuhe


Eilen uutisoitiin Kiinan johtajan Xi Jinpingin puhe tilaisuudessa, jossa juhlittiin 40 vuotta sitten laadittua asiakirjaa Kiinan ja Taiwanin välillä. Taiwan News raportoi viime viikkoina ja kuukausina laajemminkin asian ympärillä Kiinassa käytyä keskustelua. Sotilaallisten ratkaisujen julkinen vaatiminen voi yllättää länsimaista yleisöä. Kiinan maabrändihän on nykyisin rauhanomainen, rakentava ja vastapaino kaikelle sille, mitä Donald Trumpin katsotaan edustavan.

Xi Jinping

Taiwan on saari pohjoisella Etelä-Kiinan merellä. Kiinan Tasavallan hallitus pakeni saarelle vuonna 1949. Siitä lähtien Taiwan on käytännössä ollut itsenäinen valtio, joka Kiinan kansantasavallan tavoin katsoo edustavansa koko Kiinaa. Molemmat Kiinat ovat yhtä mieltä siitä, että on vain yksi Kiina. Eri mieltä ollaan siitä, kumman maan hallitusta on pidettävä Kiinan hallituksena.

Kiina kuitenkin näkee Taiwanin kapinoivana maakuntanaan ja vaatii sen liittämistä alaisuuteensa. Xi eilisten lehtikirjoitusten mukaan sanoi: ”Emme lupaa luopua sotilaallisen voiman käytöstä vaan pidämme mahdollisuuden käyttää kaikkia keinoja”. Xi myös mainosti maiden välisten suhteiden ratkaisemista ”Yksi maa, kaksi järjestelmää”- mallilla, jota noudatettiin Hong Kongin liittämisessä Manner-Kiinaan.

Kiina kiistelee naapuriensa kanssa myös Etelä-Kiinan meren asumattomista saarista ja riutoista. Se väittää niitä omikseen ja on rakentanut niille sekä siviili- että sotilasinfrastruktraa. Vaikka muutkin maat väittävät saaria omikseen, kiinalaisiahan se ei haittaa. Välittämättä muiden vastalauseista Kiina uhmaa myös amerikkalaisten FONOP purjehduksia. FONOP tarkoittaa Yhdysvaltain laivaston ohjelmaa käydä näyttämässä lippua kansainvälisillä vesillä ja muistuttaa kiinalaisia, etteivät nämä voi omin päin muuttaa merenkulun sääntöjä.

Dai Xu

Marraskuussa Taiwanin parlamenttivaalien jälkeen Yhdysvallat toteutti FONOP purjehduksen Taiwanin salmen läpi. Peking reagoi asiaan. Joulukuussa se järjesti hallituksen ja sotilasjohdon kokouksen Etelä-Kiinan meren tilanteesta.

Kontra-amiraali Dai Xu esitti, että ”jos amerikkalainen sota-alus tuodaan uudelleen Kiinan vesille, niin ehdotan, että sitä vastaan lähetetään kaksi alusta, toinen pysäyttämään se ja toinen tuhoamaan se.”

Amiraali sanoi myös ihmettelevänsä, miksi kiinalaiset ovat arkoja käyttämään asevoimaa amerikkalaisten FONOP-toimintaa vastaan. Hänen mukaansa välikohtaukset olisivat suorastaan toivottavia:

”Sellaiset vain kiihdyttäisivät Taiwanin yhdistämistä Kiinaan … Pitää valmistautua ja odottaa sopivaa tilaisuutta. Kun strateginen mahdollisuus syntyy, meidän pitää olla valmiita kaappaamaan Taiwan.”


1. tammikuuta 2019

Käärme paratiisissa


Trumpin ohella Obaman ulkoministerillä 2013-2017 John Kerryllä on käynnissä taistelu muurista. Kerryn muuri ei kuitenkaan sijaitse Yhdysvaltojen etelärajalla vaan Ranskan niin kutsutulla Emerald-rannikolla Saint-Briac-sur-Merissä.

Kerryn isoisä James Forbes osti vuonna 1928 Essartin linnan Sain-Briacista. Maailmansodan aikaan saksalaiset pakko-ottivat linnan käyttöönsä ja lopulta tuhosivat sen. Sodan jälkeen tilalle rakennettiin huvila. Vuosikymmenten varrella Saint-Briacista kehittyi upea, rikkaiden suosima pikkukaupunki.

John Kerry puhuu ranskaa ja käy tilalla säännöllisesti. Samalla hän usein vierailee alueella asuvien sukulaistensa luona. Viimeksi suku kokoontui heinäkuussa juhlimaan tilan suvulle kuulumisen 90. vuotta.

Paratiisiin on kuitenkin luikerrellut käärme. Käärmeen nimi on ”right to roam” eli laki, joka etäisesti muistuttaa Suomen jokamiehen oikeutta. Sen mukaan kaikilla on oikeus kuljeskella Ranskan rannikoiden rantaviivoilla. Tällaista harhailu-oikeutta Emerald-rannikon huvilanomistajat eivät voi ymmärtää.

Niinpä he, Kerryn perhe etunenässä, ovat käynnistäneet oikeustaistelun estääkseen lakia toteutumasta omilla rannoillaan. Oikeutta on käyty vuosikymmeniä ja koko tämän ajan huvilanomistajat ovat eristäneet rantansa muureilla.  Muualla Ille-et-Vilaine departementessa oikeutta kuljeskeluun ei ole kyseenalaistettu.

Auguste Senghor – Senegalin ensimmäisen presidentin veljenpoika – sanoo, että Saint-Briacissa on enemmän äänestäjiä kuin asukkaita, minkä vuoksi alueen kakkosasunnon omistajat määräävät pelisäännöt. Senghor toimi Saint-Briacin edellisenä pormestarina ja ajoi kuljeskelukieltoa tarmokkaasti.

Senghorin edeltäjä Brice Lalonde, joka samalla on John Kerryn serkku ja lapsuuden ystävä, oli vielä seuraajaansakin tarmokkaampi kuljeskelun kieltäjä. AFP:lle Lalonde kertoi, että ”polku vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin, koska muuria rikotaan ja yksityisyyttä häiritään”. Lalonde sanoi myös, että perhe on huolissaan ”terroriuhasta Essartissa” mikäli kulkijoiden lakisääteinen liikkumisoikeus sallitaan. Hänen mukaansa  ”poliittisesti aktiivinen perhe on helppo maalittaa”.

Oikeudenkäynnin jatkuessa vaeltajat käyvät omaa taisteluaan yrittämällä murentaa muureja. Kuvernementin meri- ja ranta-alueista vastaavan valtion viraston apulaisjohtaja puolestaan vakuuttaa, että asiassa edetään ”metodologisesti ja päättäväisesti”.




John Kerry on ilmoittanut harkitsevansa asettumista ehdolle vuoden 2020 vaaleissa. Onko kuitenkin niin, että muurinrakentajat eivät ole suosiossa Demokrattissa puolueessa. Ainakaan sijoitus mielipidemittauksissa ei tähän asti lupaa menestystä.

Lähteitä:






28. joulukuuta 2018

Lesbo, joka saatiin hiljaiseksi

Yksi kaikkien aikojen parhaista, tennistähti Marttina Navratilova nostatti pienen kohun tviittaamalla käsityksensä transgender-urheilusta. Marttina kirjoitti ns. transnaisten kilpailemisesta naisten kilpailuissa:   ”Tämä ei selvästikään voi olla oikein. Ei itseään voi vain julistaa naiseksi ja alkaa sen jälkeen urheilla naisia vastaan. Tässä tarvitaan jotain kriteereitä eivätkä kilpaileminen naisena ja penis niitä täytä…”




MTVn toimittaja Ivan Puopolo kirjoitti hiljattain blogissaan asiaa sivuten: ”Useimmat urheilulajit on jaettu miesten ja naisten sarjoihin, joten yksilöiden väliselle vaihtelulle on asetettu rajoja. Samoin on esimerkiksi painoluokkia ja muita tasoitusjärjestelmiä. Niiden avulla kilpailusta tulee ”reilumpaa”, mutta samalla se tarkoittaa geneettisen vaihtelun tasaamista.”

Navratilova siis selvästikin näki, että tasoitusjärjestelmien taustalla oleva geneettinen etu ei katoa korjausleikkauksella. Ja kun ei katoa, kilpaileminen luomunaisten sarjoissa ei ole oikeudenmukaista. Tämän itsestäänselvyyden esittäminen sai kiukkuisen vastaanoton. Trangender-yhteisö syytteli tennismestaria kiusaajaksi ja rikolliseksi.

Navratilovan ulostulo oli tietenkin järkytys LGBT –oikeuksien puolustelijoille, koska Navratilova oli avoimesti lesbo jo kauan ennen kuin siitä tuli muodikasta. Somessa noussut raivo sai silti hänetkin perääntymään, vieläpä pyytämään anteeksi.

Navratilovan reagointi asiassa oli ymmärrettävä, vaikka sekin herätti vastalauseita. Hän on omat taistelunsa käynyt. Mutta luomunaisten sopeutuminen kilpaamaan transnaisten kanssa vaatii enemmän kuin silmien sulkemisen. Pelkän närkästyksen lisäksi pelissä on oikeudenmukaisuus, kunnia ja raha. Protesteja on jo nähty ja lisää tulee.

Sen sijaa transmiehet eivät sekoittane urheilumaailmaa jatkossakaan.

22. marraskuuta 2018

Jotain rajaa

Intian Valtamerellä Bengalin lahdella sijaitsee noin 70 km2:n laajuinen Pohjois-Sentinelin saari. Saarella asuu metsästäjä-keräilijä –kulttuuria edustava täysin eristyksissä elävä sentinelien heimo. Sen jäseniä on väestönlaskennan mukaan 39, mutta todellisuudessa heitä lienee muutama sata. Laskemissa on haasteensa, koska heimo ei päästä ketään saarelleen.
Vuonna 2006 kaksi humalaista intialaiskalastajaa saivat päähänpiston rantautua saarelle. Se oli paha virhe ja miehet surmattiin saman tien.
Vuonna 2004 tsunamin jälkeen viranomaiset yrittivät selvittää, kuinka sentinellit olivat selvinneet luonnonmullistuksesta. Saarelaiset ampuivat palavilla nuolilla tarkkailulennolla ollutta helikopteria.
Viranomaisten mukaan heimo on asunut eristyksessä melkein 60 000 vuotta. Sillä ei ole immuniteettia tavallisiin tauteihin kuten influenssaan ja tuhkarokkoon. Niinpä Intian hallitus on kieltänyt vierailut saarella. Heimo on tehnyt saman päätöksen tuhansia vuosia sitten.
John Chau niminen 27-vuotias amerikkalainen lähetyssaarnaajaksi mainittu seikkailija oli varmasti perillä edellä kerrotuista asioista. Silti paikallinen poliisi kertoi, että hän oli vieraillut saarella 4-5 kertaa aikaisemminkin. Jonkinlaista lääketieteellistä koulutuksesta huolimatta hän oli uudelleen valmis vaarantamaan heimon olemassaolon.  
Chau oli maksanut intialaisille kalastajille päästäkseen saaren lähistölle. Perillä hän hyppäsi mukanaan olleeseen kajakkiin ja meloi saarelle, jossa kohtasi useita paikallisia ja antoi näille lahjoja, muun muassa jalkapallon. Kohta häntä kuitenkin alettiin ampua jousilla jolloin mies hädin tuskin pääsi pakenemaan veteen ja uimaan takaisin kalastajien luo.
Välikohtaus ei lannistanut Chauta vaan seuraavana päivänä hän palasi takaisin saarelle.  Myöhemmin samana päivänä kalastajat näkivät alkuasukkaiden vetävän hänen ruumistaan köydellä pitkin hiekkarantaa.
Viides tai kuudes vierailu saarella koitui John Chaun kohtaloksi. Hän kuoli alkuasukkaiden nuolista viime maanantaina. Sen sijaan vierailun vaikutus sentineleihin nähdään vasta lähiviikkoina tai -kuukausina.

24. elokuuta 2018

Moustafan ihmiskoe ja YLE

Suomen ensimmäisen terrori-iskun vuosipäivänä kuluvan kuun 18. päivä Moustafa Daly päätti kokeeksi härnätä natseja. Hän oli tutustumassa maahamme ulkoministeriön kutsuman toimittajajoukon osana. Tapauksesta kerrotaan Ylen verkkosivuilla uutisessa, jonka otsikkona on:  Ulkoministeriö toi egyptiläisen toimittajan tutustumaan Suomeen – Uusnatsit hyökkäsivät kimppuun”.

Uutisessa annetaan ymmärtää, että vieras oli pahaa aavistamatta törmännyt mielenosoitukseen: ”… Juhana Tuunanen ulkoministeriöstä kertoo, ettei Dalya ollut etukäteen varoitettu kaupungissa järjestettävästä uusnatsien mielenosoituksesta.”

Moustafa itse kertoo blogissaan samasta tapahtumasta oman ja kokonaan erilaisen kuvauksensa. Sen mukaan hän oli törmännyt sattumalta pienessä viinissä natsien mielenosoitukseen, jollaisen järjestämisestä oli jo ennalta kuullut. Kun hän nyt sattumoisin oli paikalla, hän päätti tehdä pienen testin ja katsoa, miten uusnatsit reagoivat häneen.

” Driven by my journalistic curiosity, and burning intrigue to see how the protestors (read: fascists) would react to my brown skin, I rushed over to the cathedral square where the protest was taking place, and there they were looking like a militia waiting for the attack order.”

Bloginsa mukaan Moustafa oli pörrännyt natsimielenosoittajien joukossa tunnin verran välittämättä vihamielisistä katseista ja kuvannut ja videoinut lähietäisyydeltä osallistujia.

” Towards the end of the protest, as I was pulling out my camera again to film them up close, two of them suddenly attacked. Taken aback and startled, I quickly took a few steps back while raising my press card as one of them kept screaming at me GO AWAY.”

Tämän jälkeen Moustafa poistui paikalta ja YLEn mukaan siis uusnatsit olivat hyökänneet hänen kimppuunsa. Moustafa itse kuvaa tapahtumaa bloginsa otsikossa: ” Almost Being Attacked at a Neo-Nazi Rally”.

Selvästi tuo GO AWAY on väkevää vihapuhetta. Mustafa toteaakin, että ”jotkut ihmiset vihaavat Suomessa muslimeja, ja siksi kokevat oikeudekseen ajaa heidät pois”.

Suomen ensimmäisen islamistisen terrori-iskun vuosipäivänä Moustafa olisi voinut toimia tahdikkaammin. Varsinkaan muslimina hänen ei olisi kuulunut häiritä tilaisuutta, jossa muistettiin islamismin uhreja. Eikä sillä tavalla olla kääntämässä huomiota muistopäivän sisällöstä.

Xi, Xu ja hyökkäyspuhe

Eilen uutisoitiin Kiinan johtajan Xi Jinpingin puhe tilaisuudessa, jossa juhlittiin 40 vuotta sitten laadittua asiakirjaa Kiinan ja Taiwan...