Yhteenvetona järjestelin maat suuruusjärjestykseen kolmen asian suhteen.
Vasemmalla olevassa taulukossa maat on järjestelty sen mukaan, kuinka suuri osa väestöstä on saanut tartunnan. Taulukko osoittaa, että Suomen koronapolitiikan menestys perustuu siihen, että taudin leviäminen on estetty paremmin kuin muissa Unionin maissa. Suomen osalta tilanne on parantunut koko ajan. Vielä pari viikkoa sitten Kreikka, Kypros ja Latvia olivat Suomen edellä (eli siis alempana taulukossa)
Keskimmäinen taulukko esittää epidemian aiheuttamien kuolemien osuuden koko väestössä. Tässäkin Suomi on säästynyt pahimmalta. Taulukossa kahdeksan ylimpänä olevan maan järjestys on pysynyt seurantakuukauden ajan samana.
Muutokset voivat kuitenkin olla nopeitakin. Yhdeksäntenä taulukossa oleva Tsekin tasavalta oli kuukausi sitten yhdeksän
sijaa alempana. Suomen suhteellinen asema sen sijaan on kohentunut kuluneen kuukauden
aikana, ts. Suomi on keskimmäisessä taulukossa nyt kaksi sijaa aikaisempaa
alempana.
Oikean puoleinen taulukko kertoo, kuinka suuri osa tartunnan
saaneista on tähän mennessä kuollut tautiin. Tässä taulukossa Suomi ei erityisesti loista. Syytä asiaan ei voi päätellä vain näkyvillä olevien tilastotietojen perusteella. Esimerkiksi epidemian
nopean kiihtymisen alkaessa tämä luku jonkin aikaa varmasti pienenee ennen kuin lisääntynyt sairastuminen ehtii muuttua kuolemantapauksiksi.
Mutta yksi asia, joka varmasti vaikuttaa asiaan, on hoitohenkilökunnan
resurssit ja osaaminen. Oppimiskäyrä näkyy niin, että melkein kaikkien maiden kohdalla tämä suhteellinen luku putoaa ajan mittaan. Esimerkiksi Suomessa
kuolemaan johtaneiden tartuntojen osuus on pudonnut viimeisen kuukauden aikana seuraavasti:
