5. marraskuuta 2020

Vilppiä Keskilännessä ?

Photo by Element5 Digital on Unsplash

Pari viikko sitten esittelin salaa kuvatun videon, joka paljasti miten jatkokaudelle kongressiin pyrkivän Ilhan Omarin tukijoukot ostavat ääniä ehdokkaalleen. Kirjoittaessani omaa blogiani, en tiennyt, että New York Times oli tuominnut videon jutussaan 29.9. Lehti luonnehti Project Veritasin nimissä julkaistua videota ”koordinoiduksi valheellisen informaation levitykseksi”.

Lehden mukaan O’Keefen, Project Veritasin voimahahmon, käyttämät nimettömät lähteet ja epämääräiset todisteet eivät riitä todistamaan, että Ilhan Omarin kampanja olisi kerännyt äänilippuja laittomasti. Todellisuudessa tarina oli lehden mukaan kyhätty kasaan viemään huomiota New York Timesin julkaisemalta presidentti Trumpin verojen maksamista koskevalta artikkelilta.

O’Keefe ei omasta puolestaan hyväksy lehden väitteitä nimettömistä lähteistä. Lähteethän nimetään videossa. Lisäksi yksi päälähteistä on sama henkilö, jota Times on itsekin käyttänyt kymmeniä kertoja jutuissaan Minnesotan somaliyhteisöstä. 

Pyydettyään ensin lehteä korjaamaan juttuunsa sisältyvät virheet Project Veritas on nyt päättänyt nostaa oikeusjutun Timesia vastaan. Oikeusjutut ovat kalliita ja varojenkeräys on aloitettu heti. O’Keefe on kuitenkin luottavainen: Project Veritas ei ole koskaan hävinnyt oikeusjuttua.

Viikolla pidetyissä vaaleissa Ilhan Omar uusi kongressipaikkansa kirkkaasti ja keräsi ääniä suunnilleen kaksi ja puoli kertaa niin paljon kuin republikaanien vastaehdokas. Selvää on, että Omar ei ole ostanut ainakaan merkittävää osaa keräämästään neljännesmiljoonasta äänestä ja selvää on sekin, että hänen vaalimenestyksensä ei muutenkaan ole kiinni ostetuista äänistä.

Siksi on mielenkiintoista seurata, kuinka Project Veritasin haasteelle käy. Nimittäin jos oikeus arvioi videon tiedot luotettaviksi, silloin tulee mietittäväksi, mikä tarkoitus siinä kuvatun tukijoukon toiminnalla oikeastaan on.